Susijengin nihkeä avaus EM‑kisoissa – Ruotsi horjutti Suomea ja paljasti hyökkäyksen haasteet

Kun Suomen miesten koripallomaajoukkue asteli EM-kisojen avausotteluun Ruotsia vastaan, tunnelma oli odottava ja varma: tästä pitäisi tulla Susijengin näyttävä startti. Mutta kotisohvilla nähtiin jotain aivan muuta. Suomi voitti, kyllä – mutta vasta hikisen trillerin jälkeen. Ja koko ottelun ajan Ruotsi kuljetti peliä tavalla, jota harva olisi osannut ennustaa.

Ruotsi tuli valmiina taisteluun

Ruotsalaiset eivät lähteneet kentälle nöyristelemään. He tiesivät, että Lauri Markkanen on Suomen hyökkäyksen sydän ja sielu, ja rakensivat taktiikkansa juuri häntä vastaan. Markkasen ympärille kiristettiin piiri, hänet pakotettiin tuplapuolustuksiin, ja äkkiä Susijengin tutut kuviot näyttivätkin kömpelöiltä.

Samaan aikaan Ruotsi pelasi yksinkertaista mutta toimivaa korista: nopeaa pallonliikettä, fyysisiä otteita korin alla ja loputonta taistelua levypalloista. Erityisesti hyökkäyslevypalloissa he olivat jatkuvasti askeleen edellä. Näin estettiin Suomen tavaramerkki – nopeat hyökkäykset, joissa Markkanen yleensä loistaa.

Susijengin akilleenkantapää paljastuu

Tämä ei ollut Suomelle aivan uusi ongelma. Asiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet: Markkanen ei voi yksin kantaa koko hyökkäystä. Jos hänet saadaan kuriin, joukkueella ei ole tarpeeksi varasuunnitelmaa. Ruotsia vastaan tämä näkyi erityisen selvästi. Kun Lauri otettiin pois, muita ratkaisijoita ei tahtonut löytyä, ja Suomi jäi kerta toisensa jälkeen jumiin.

Draama tihenee loppua kohti

Silti tämä on Susijengi. Joukkuetta ei ole turhaan kutsuttu arvokisojen taistelusankariksi. Kun peli venyi viimeisille minuuteille, Markkanen astui taas esiin ja käänsi asetelmaa lopussa. Lopulta hän johdatti Suomen niukkaan, mutta vapauttavaan voittoon.

Voitto ei kuitenkaan pyyhkinyt pois sitä tosiasiaa, että ottelu jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kuinka pitkälle Suomi voi päästä, jos hyökkäys on näin riippuvainen yhdestä miehestä?

Historia ja asetelmat uusiksi?

Suomi ja Ruotsi eivät koripallon arvokisoissa usein kohtaa, mutta jokainen kohtaaminen kantaa latausta maiden välisen urheiluhistorian vuoksi. Jääkiekossa asetelma on ollut selvä: Ruotsi jätti, Suomi haastaja. Koripallossa taas juuri Suomi on viime vuosina ollut se, joka on kulkenut kirkkaammissa valoissa.

Nyt Ruotsin esitys vihjasi, että asetelmat saattavat olla muuttumassa. Tämä ei ollut pelkkä piristysruiske – se oli signaali, että he tavoittelevat pysyvää paikkaa Euroopan koripallon keskikastissa.

Mitä tästä eteenpäin?

Suomen täytyy löytää uusia vastauksia nopeasti:

• Lisää syvyyttä hyökkäykseen: Muidenkin kuin Markkasen on uskallettava ottaa ratkaisuja.
• Levypallopeli kuntoon: Ruotsin dominointi laidoilla ei saa toistua.
• Selkeämmät roolit: Takamiehiltä vaaditaan enemmän pelinrakentamista, jotta paine ei kasaannu yhdelle pelaajalle.

Ruotsille tämä peli oli enemmän kuin voiton läheltä liippaava tilanne – se oli voimannäyttö. Jos sama intensiteetti jatkuu, he voivat muuttaa koko lohkon asetelmaa.

Lopuksi

Susijengin avausvoitto oli helpottava, mutta varsinainen tarina piilee rivien välissä. Ruotsi tuli, näki ja herätti koko lohkon. Suomi sai muistutuksen siitä, että mikään ei ole itsestäänselvää, ei edes silloin kun riveissä on maailmanluokan tähti.

EM-kisat ovat vasta alussa, mutta jo nyt tiedämme yhden asian: pohjoismainen koripallo ei ole enää yhden maan näytös.