Suomalaisnaiset tekevät historiaa yleisurheilussa – Tokion MM-kisoihin rekordimäärä naisia
Suomi on tekemässä urheiluhistoriaa tavalla, jota ei ole ennen nähty: yleisurheilun MM-kisoihin Tokioon on matkalla ennätyksellisen naisvaltainen suomalaisjoukkue. Ennusteiden mukaan peräti 23 naista ja vain viisi miestä edustavat sinivalkoisia värejä – käänne, joka haastaa vuosikymmenten urheilukulttuurin asetelmia.
Naiset etujoukoissa – uusi normaali?
Muutos ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Jo vuoden 2019 MM-kisoissa Dohassa naiset ohittivat miehet edustajamäärässä, ja sittemmin kehitys on vain vahvistunut. Pari esimerkkiä:
- Budapest 2023: 27 naista, 14 miestä
- Pariisin olympialaiset: 17 naista, 8 miestä
- Rooman EM-kisat 2023: 38 naista – yli kymmenen enemmän kuin miehiä
Erityisesti kenttälajeissa, kuten seiväshypyssä ja moukarinheitossa, suomalaiset naiset ovat olleet viime vuosina kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tilanne heijastaa myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta kohti sukupuolten tasa-arvoa urheilussa.
Missä ovat miesten tulokset?
Samalla kun naiset nousevat esiin, herää huoli: miksi miehiä on vähemmän mukana? Tällä hetkellä miehistä vain muutama urheilija, kuten Topi Raitanen, Elmo Lakka ja Kristian Pulli, näyttävät realistisilta MM-ehdokkailta. Moni kamppailee loukkaantumisten ja ranking-haasteiden kanssa.
Fakta on, että historiallisesti suomalaiset miesurheilijat ovat tuoneet suurimman osan mitaleista – mutta viimeisin globaali mitali tuli naiselta: Wilma Murto nappasi MM-pronssin 2023.
Mitä taustalla todella tapahtuu?
Yksi tekijä voi olla harrastajamäärien muutos. Tutkimusten mukaan poikien osallistumisaktiivisuus yleisurheiluun laskee jo teini-iässä. Tämä luonnollisesti näkyy myös huipulla ajan kanssa.
Toinen olennainen tekijä on joukkueiden valintatapa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics on siirtynyt käyttämään rankingjärjestelmää, mikä tarjoaa joustavampia tapoja päästä kisoihin. Tämä kuitenkin vaatii kansallisilta liitoilta nopeaa reagointia ja kykyä ennakoida potentiaaliset kisapaikat.
Suomen Urheiluliiton oma rooli
Suomen Urheiluliitto (SUL) käyttää edelleen omia tulosrajojaan rankingin rinnalla. Tarkoituksena ei ole sulkea ketään ulos, vaan tarjota selkeä tavoite urheilijoille. Valmennusjohtaja Tuomo Salosen mukaan kyse on ”aputyökalusta”.
Tällä hetkellä rajan on ylittänyt:
- 30 naista
- 19 miestä
Eli potentiaalia on – mutta merkittävällä sukupuolierolla.
Kohti Tokion kisaviikkoa
Alustava arvio noin 30 urheilijan joukkueesta näyttää realistiselta. Ja samalla kun joukkueen sukupuolijakauma muuttuu, muuttuu myös suomalaisen yleisurheilun identiteetti. Tulevaisuus ei enää ole riippuvainen menneisyyden miessuuruuksista, vaan rakentuu nuorten ja lahjakkaiden naisten ympärille.
Tämä uusi suunta ei ole vain tilastollinen. Se on merkittävä historiallinen askel, jonka voidaan jo nyt sanoa kuuluvan suomalaisen urheilun kulmakiviin.
Mitä seuraavaksi?
Keskustelu on avoin. Onko aika päästää irti vanhoista sukupuolirooleista ja hyväksyä uusi aikakausi? Vai pitäisikö panostaa enemmän miesten yleisurheilun tukemiseen – esimerkiksi junioritasolta lähtien?
Myös kysymys valintakriteereistä on aiheellinen: pitäisikö Suomen Urheiluliiton tulosrajat korvata pelkällä rankingilla, vai toimiiko nykyinen järjestelmä riittävän hyvin?
Mitä mieltä sinä olet?