Kansainvälinen yleisurheiluliitto vaatii naisurheilijoilta kromosomitestin – päätös herättää kiivasta keskustelua reilusta kilpailusta ja tasa-arvosta

Tokion maailmanmestaruuskisat eivät ole edes alkaneet, mutta kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics on jo saanut aikaan myrskyn uudella ja kiistanalaisella päätöksellään. Liitto ilmoitti, että jatkossa jokaisen urheilijan, joka haluaa kilpailla naisten sarjassa, on suoritettava pakollinen kromosomitesti.

Mikä muuttuu ja miksi?

Päätöksen mukaan vain henkilöt, joilla ei ole Y-kromosomia — eli geneettisesti määriteltyjä naisia — voivat kilpailla naisten sarjassa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että:

• Jokaisen naisten sarjaan pyrkivän urheilijan on tehtävä kromosomitesti.
• Testi voidaan suorittaa verinäytteestä tai sylkitestillä.
• Testi tehdään kerran uran aikana, mutta uusintatestaus voi olla tarpeen tietyissä tilanteissa.

Päätöksen taustalla on vuosikausien keskustelu intersukupuolisten urheilijoiden ja transurheilijoiden osallistumisoikeuksista. Tavoitteena on World Athleticsin mukaan ”naisten sarjan suojeleminen” biologisen tasa-arvon nimissä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Reaktiot ja ristiriidat

Monet urheilijat, valmentajat ja järjestöt ovat ottaneet uutisen vastaan järkytyksellä. Toisaalta jotkut naisurheilijat ovat kokeneet tilanteen epäreiluksi jo pitkään, erityisesti tapauksissa, joissa kilpailijoilla on luonnollisesti korkea testosteronitaso.

Sääntöä on kuitenkin kritisoitu laajasti eri tahoilta. Kritiikin keskeisiä huolia ovat mm.:

• Urheilijoiden yksityisyyden loukkaaminen.
• Riski sukupuolitodellisuuden väärinymmärrykselle.
• Biologisten yksityiskohtien, kuten kromosomien, liiallinen yleistys kilpailukyvyn mittarina.

World Athleticsin suomalaisjäsen Antti Pihlakoski perustelee muutosta näin:

”Tarkoitus on suojella biologisten naisten kilpailuoikeutta. Tiedämme, että tämä tulee herättämään voimakkaita reaktioita. Mutta jollain tavalla linja on vedettävä.”

Caster Semenya – taistelun kasvot

Eteläafrikkalainen kaksinkertainen olympiavoittaja Caster Semenya on vuosien ajan ollut julkisen keskustelun kohteena. Hänen luonnollisesti korkea testosteronitasonsa on tehnyt hänestä tapauksen keskiössä, vaikka hän ei ole koskaan rikkonut sääntöjä. Uusi kromosomisääntö asettaa kuitenkin tiukemman rajan, joka vie keskustelun hormonitasoista geneettiseen todistukseen asti.

Uuden käytännön aikataulu ja vaikutukset

Kisa-aikataulut ovat tiukat, joten testaus on aloitettava heti. Kromosomitodistus on jätettävä osana ilmoittautumista Tokion MM-kisoihin. Käytännöt ovat ensin voimassa eliittitason urheilussa, mutta World Athletics aikoo laajentaa niitä seuraavien vuosien aikana huomattavasti:

1. Kromosomitesti osaksi kisailmoittautumista.
2. Testiasteikko laajenee useille tasoille.
3. Liitto kompensoi kustannuksia 100 dollarilla per urheilija.

Näky tulevaisuudesta

On selvää, että kromosomitesti ei ole vain uusi sääntö, vaan alku kokonaan uudelle keskustelulle. Kyse ei ole pelkästään reilusta kilpailusta, vaan laajemmasta kysymyksestä: kuka saa päättää, kuka kuuluu mihinkin urheilusarjaan?

Päätös jakaa mielipiteitä. Tukevatko nämä toimet tasa-arvoista urheilua, vai rajaavatko ne liikaa yksilön oikeuksia? Vastaus ei ole yksiselitteinen, ja keskustelu jatkuu varmasti vielä pitkään sen jälkeen, kun Tokion stadionin valot ovat sammuneet.